aikaa ja sitä vaan kuluu aina juttujeni välillä.. pieniä kauniita juttuja on sattunut niii monena päivänä ja iltaisinkin..muuten ei ole kuukausiin arkiaskareeni muuttuneet.. olen vaihtanut terapeuttia ..tahdostani riippumatta ..ja se oli kova prosessi ..joka yhä kesken..  Kuulin kyllä tuntemuksista etukäteen, että sekasorto valtaa mielen ja helpoin tie olisi oma sänky ja yksinäisyys.. mutta helpoin tie veisi terapeuttini mukaan minut helvetilliseen pillerimaailmaan..lopullisesti. "..sori vaan mut tää karu teksti on todellisuutta"- sanoi hän. Kipusin portailta ylös ja otin ohjat omiin käsiini.. unettomia öitä ja kamalia oloja ..viikon kahden ajan ..sitten alkoi helpottaa. Tarviikohan ihminen vieroituksen omasta terapeutistaan ennenkuin on valmis ottamaan mieleensä seuraavan ..oudon naisen.. (naisen omalla kohdallani)
 Terapia on opettanut minua ..vaikka olenkin vielä "ensiaskelilla", ottamaan huomioon omat tunteensa ..nostamaan ne piilosta esiin ja kohtaamaan..myöntämään ne itselleen. Kävelin viimeisestä "vanhasta" terapiastani poispäin.. mielessäni kaikui viimeiset sanat.. "hyvää matkaa".. en tiennyt itkisinkö..kyyneleet valuivat.. huomasin että koin aivan valtavaa ikävää terapeuttiani kohtaan.. tunsin olevani orpona ihmisten keskellä... katu jatkui ja jatkui.. koitin soittaa ystävälleni..sille ainoalle joka ymmärtäisi tämmöisen soiton päälle mitään.. hän ei vastannut. Koin silti lopuksi suurta nautintoa sillä selvisin tunteideni mylläkästä ilman ketään läheistä ihmistä.. itkin ja hymyilin, olo oli helpottunut linja-autossa. Myönsin tuntevani kovaa ikävää.. muttei aina ikävä oo ikävää.

niin kauan on hikoiltu tuolla pihalla ja niin monta tuskaista päivää sisällä...ristiveto ja tuuletin eivät oloa ole helpottaneet..
on tapahtunut niiiin paljon etten pysy itsekään kärryillä.. löysin uuden ystävän.. tuttavan tai jonkun kenen viereen olisi niin helppo nukahtaa..jonkun joka antaa silittää ja jonkun joka antaa jotain takaisin..
 Ihminen on aina yksin omassa itsessään... jos on liian yksin itsensä kanssa ja liian yksin parisuhteessa tulee mieleen ulkopuoliset yksinäiset ihmiset...plaaplaa tai jotain.
 Tunteiden myrsyissä pitää koittaa lennellä..kunhan on itselleen rehellinen. En koe mitään järjetöntä ihastumista uuteen tuttavaani, mutta jokin kumma meitä vetää yhteen...se jokin kummallinen side saa minut huokaisemaan ja rauhoittumaan kun kohtaamme... kumma side välillämme saa minut ylös sängystä ja ulostautumaan asunnostani.. jota yleensä en ole tehnyt pariin vuoteen!
 Lapset nuo välttämätön paha estää meitä elämästä kuten tahtoisimme. en omaani vaihtaisi pois mistään hinnasta, mutta haaveisiini ei ole koskaan kuulunut näin vahvasti oman ajan tavoittelu. Tuntuu että olen ansainnut omaa aikaa enempi kuin kukaan muu tässä maailmassa (joka ei ole totta).. tunne vain kalvaa sisintä ja tuntuu että tulee hulluksi pienestäkin vastoinkäymisestä. (mitähän vittua selitän?!)

 Kahvi maistuu mainiolle..ja tupakka .. lähden ulos...pojan kanssa..yksin siis... Tuttavalla on sukulaisia kylässä, jään toiselle sijalle kuten joka tilanteessa.. luonnollista.

 ensi viikolla mieheni ottaa yhteyttä naapurin isännöitsijään sillä "nirvana" on kadonnut 3viikoksi jo..

 illalla on pimeää ja tuulista, aah - syksy saa tulla!

jalkaa särkee ahdistaa paskaapaskaapaskaa.. eikö tää koskaan lopu ..vittu

ompas taas laiskistunut tämä kirjoittelu tänne..
ei vaan jaksa ressata et pitää ja pitää tehä kaikkee..antaa ajatuksien kulkea omia polkujaan ja tulla nähdyksi vaikka täällä aina silloin kun ne sitä haluavat..
satoi..ainakin hieman.. sain imuroitua ja laitettua kuukauden ajan lojuneet verhot keittiöön takaisin..saavutus sinänsä.
 ..poika ollut todella kauhukakarana nyt viikon verran.. kamalaa huutoa ja tappelua.. noinkin pienen ihmisen kanssa..silti rakastetaan ehdoitta toisiamme ..
..nyt onneksi nukkuu ja tuuletin pörisee makkarissa seurana..mies lukee da vincin koodia jajaja minä tässä koitan varoa edelleen kipeää jalkaani..prkl.
 huomenna meille tulee vieraita..serkku ja sen mies rovaniemeltä saakka.. suunnitellaan loppukesän reissua..josko onnistuu never know. ..kyllä mua jotenkin himottais lähteäkin reissuun..kokeilla ja uhmata omaa mieltä että joku onnistuisi tällekkin kesälle.. ollu nii hankalia noi matkat..

 ollaan unohettu kokonaan ostaa liput keskiviikon "festari" juttuun keskustassa. siel esiintyis don jonssonit ja apulanta.. oli tarkoitus silleen ihan kaksistaan ottaa rennosti ja tunkeutua ihmisvilinään.. ilman kovaa juomista. Jos liput vielä saadaan nii toki menemme..mutta poika pitää saada johonki hoitoon.. hömm aina nii vaikeeta. siis saada myöhäselle hoitoon..

 mua nälättää tai ..tekee vaan mieli kaikkee roskaruokaa.. vähänki ku saanu kilon pois ja rasvakertymät heräämään kuolleista solukoistani nii olen tunkemassa sinne lisää kerrosta entisen niskaan.. hyi mua.. masentaa ... silti ..hhhmmm hampurilainen.... sipsit... nammm....
en mä mikää himo läski ole tiiän.. mutta kamala lösökasa ja nii vitun rumakin.. eli joku päivä vois hiukka enempi hymyilyttää itteensä jos peilistä kurkistaiski normaalimittainen minä joka ei häpeäis ikuisesti liikkua kauniiden seurassa.. aina saa haaveilla..

 onneksi mulla on niiiin suloinen lapsi.. ainakin omiin silmiin.. ei oo kauniimpaa maailmassa kun sen silmät ja hymy... sen kaikki ilmeet ja hiushaituvat... sen pikkuiset likakädet ku se kaivaa hiekkaa niillä... musta kai on tullu vihdoinki äiti.. heh

taidampa mennä surffailemaan jajaja sit peliin hetkeks.. oooootan nii innolla et alkaa syksyllä uus bigbrother.. saa seurata 24h toisten tylsyyttä .. nautin!

tänään vihdoinkin jalkakipuni menee oikean lääkärin luokse.. eilen luulin oikeasti että on tulossa viikonloppu ja suunnittelin jo huoneen järjestystäkin uudelleen.. kun toivon saavani pojalleni hiukka enempi omaa tilaa tässä huushollissa.. Ehkäpä tuo vieraspeti voisi lähteä vintille saakka... Kyllä vieraat voi sohvillakin köllötellä ottaa vaan tyynyt pois.. ja saisin ehkä joksikin yöksi ukkonikin kainaloon..kun aina jää omaan nurkkaukseensa löhöämään ja sitten nukun yksin iiisossa jenkkisängyssäni.. (nautin siitä), mutta kaipaahan sitä jotain sutinaa ja tuhinaa.. miehiä makkariin :D

 en jaksa odottaa ku aika käy vähiin .. pitää ehtiä peliinkin hetkeksi.. :D:D .. vitun viikon update menossa silkroadissa.. Kädet hikoaa ja sydän hakkaa että ehdin pelata enneku poika herää tai kukaan keskeyttää...tai lääkäriin meno estää... kaks tuntia aikaa..iiiik. Ai niin ja se yks kamu ..se yks möllöttäjä on just kohta ovella.. sanoin kyllä et sori samalla pelaan!PRKL.

loooove. puksna